Monday, January 8, 2018

Pohdintaa kryptovaluutoista

Kirjoitin viime syyskuussa, että Bitcoin on sijoitusmaailman suurin kupla. Silloin yhden Bitcoinin arvo oli 3685 dollaria. Tätä kirjoittaessani Bitcoinin arvo on 15 700 dollaria. Kurssi on siis yli nelinkertaistunut, vaikka tässä välissä ehdittiin jo kokea hetkellinen 50% romahdus.

Olenko idiootti, kun en syksyllä huomannut tarjolla olevaa 300% tuottopotentiaalia? Puhumattakaan pienempien kryptojen tuhansien prosenttien nousuista?

Mielipiteeni kryptovaluutoista ei ole muuttunut. Kupla mikä kupla. Bitcoin on teknisistä syistä kelvoton valuutaksi, se on liian volatiili arvon säilyttäjäksi ja regulaatio kryptojen ympärillä voi vain kiristyä. Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet finanssialalla, kaupankäynnissä ja viranomaiskäytössä ovat kiistattomat, mutta pankit, yritykset ja valtiot voivat luoda tarkoituksiinsa sopivat omat hajautetut tilikirjat. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä Bitcoinin tai muiden markkinoilla nyt myytävien kryptovaluuttojen kanssa.

Joidenkin mielestä Bitcoin on uusi "digitaalinen kulta". Tämä vertaus on jo astetta järkevämpi. Bitcoineja on rajallinen määrä ja sen arvo määräytyy enemmän mielikuvien kuin taustalla olevien fundamenttien perusteella. Vaikka kultaa hyödynnetään esimerkiksi elektroniikka-, lääke- ja koruteollisuudessa, sen hinta ei perustu pelkästään käyttöön hyödykkeenä. Kultaa pidetään arvokkaana luultavasti siksi, että se on aina ennenkin ollut arvokasta ja sen uskotaan tulevaisuudessa olevan arvokasta. Hinnanmuodostus perustuu siis osittain uskoon, ei järkeen.

Yrityksen arvoa voi hahmotella esimerkiksi liikevaihdon, nettotuloksen, tasearvon, kassavirtojen tai muiden vastaavien tunnuslukujen perusteella. Perinteisten valuuttojen, kuten euron tai dollarin, arvo perustuu pitkällä aikavälillä talouden tuotantoon. Kryptovaluuttojen hauskuus on siinä, ettei niille voi mitenkään määritellä oikeaa arvoa. Yhden Bitcoinin arvo voisi olla aivan hyvin 0,000001 tai 1000000 dollaria - molemmat luvut ovat yhtä järkeviä. Siksi ei ole olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka paljon kryptovaluutat voisivat maksaa. Alaraja sentään on olemassa ja se on nolla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista ei siis kannata lähestyä perinteisin arvonmäärityksen keinoin. Järkevin lähestymistapa on psykologia. Kun seuraa aihepiirin ympärillä pyörivää keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja muilla foorumeilla, ymmärtää hyvin nopeasti mistä ilmiössä on kyse. Suurimmalle osalle sijoittajista kyse on puhtaasti lottoamisesta ja pienelle vähemmistölle ideologiasta.

Koska monilla ihmisillä näyttää nyt olevan liikaa joutilasta rahaa ja lottoaminen kiinnostaa muitakin kuin suomalaisia, kryptovillitys on noussut uskomattomiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi viime viikolla kryptovaluutta XRP:n kurssinousun myötä Ripplen perustaja Chris Larsen nousi maailman 5. rikkaimmaksi henkilöksi ohi Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin. Tämä kertonee aika paljon kryptovaluuttojen huikeista markkina-arvoista.

Suurin osa kryptoihin sijoittaneista ei itsekään usko, että bittirahaa käytettäisiin joskus laajamittaisesti valuuttana tai ylipäänsä mihinkään järkevään tarkoitukseen. Kaikki tietävät, että kyse on puhtaasta vedonlyönnistä. Ehkä paras vertailukohta kryptomarkkinoille on 2000-luvun alun nettipokeribuumi. Äkkirikastumisesta haaaveilevat nuoret miehet ympäri maailmaa istuvat tietokoneillaan ja yrittävät pelata toisiltaan rahat pois. Kryptomarkkina on nimittäin pelaajan märkä uni: 24/7 auki oleva maailmanlaajuinen virtuaalikasino, jossa on kurssit menevät hurjaa vuoristorataa. Kun osakkeissa volatiliteetti on kadonnut, adrenaliininhimoiset treidaajat ovat siirtyneet kryptoihin. Kryptojen todellisella käyttökelpoisuudella tai arvolla ei ole merkitystä. Tärkeintä on se, kuka ennustaa ensimmäisenä kurssin nousun tai laskun.

Suurin uhka kryptoille on se, että löytyykin joku uusi villitys, jolla voisi rikastua helposti. Silloin spekulatiivinen raha katoaa äkkiä kryptoista ja siirtyy tuottavampaan kohteeseen.

Palataan vielä alun kysymykseen: olenko idiootti kun en sijoittanut kryptoihin?

Kyllä, pakko myöntää. Jos olisin aiemmin tajunnut, millainen joukkopsykoosi kryptovaluutoista muodostuu, olisin lähtenyt mukaan pikavoittojen toivossa. Kiinnostuksen kasvu oli niin valtava viime vuoden aikana ja se oli nähtävissä sosiaalisessa mediassa. En ollut hereillä ja houkutteleva erikoistilanne meni ohi.

Entä kannattaako enää lähteä mukaan vai menikö juna jo?

Mutu-tuntumalla sanoisin, että kryptovaluutoissa ollaan hypen huipulla. Isot talousmediat ympäri maailman kirjoittavat aiheesta päivittäin. Kaikki halukkaat ovat jo pelissä mukana. Perinteisen pyramidi/ponzi-teorian mukaan silloin ollaan hyvin lähellä alamäen alkua. Toisaalta, kuten edellä totesin, kryptomarkkina on virtuaalinen pelikasino, jolla ei ole enää mitään tekemistä järjen kanssa. En uskalla ennustaa onko Bitcoinin arvo kuukauden päästä 2 vai 200 000 dollaria.

Lisäriskinä kryptosijoittamisessa ovat epäluotettavat ja hitaat kauppapaikat, jotka eivät pysy mukana transaktiomäärien kasvun kanssa. Monilla näyttää olevan vaikeuksia saada toimeksiantoja läpi ja palveluissa on käyttökatkoja. Sisäpiirikauppa ja suoranaiset huijaukset rehottavat, koska mitään sääntelyä ei ole. Myöskään verotus ei kannusta sijoittamaan kryptoihin. Voitoista joutuu maksamaan verot, mutta tappioita ei voi vähentää.

Minulle Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hyödytön jono ykkösiä ja nollia. Ne ovat arvokkaita vain siksi, että joku muu maksaa niistä (vielä). Lotossakin voi voittaa, mutta ei se silti ole hyvä sijoitus. Pysyn edelleen erossa kryptoista.



Monday, January 1, 2018

Sijoitusvuoden 2017 tilinpäätös ja tavoitteet tulevalle vuodelle

Muistatteko: vuosi sitten moni asiantuntija varoitti, että 2017 pörssissä saatetaan nähdä korjausliike pitkään jatkuneen nousun jälkeen. Uhkina olivat ainakin Fedin koronnostot, Trumpin sekoilut, Kiinan velkakupla, Ranskan presidentivaalit jne. Pelot osoittautuivat turhiksi ja tulevaisuuden ennustaminen taas kerran vaikeaksi. USA:ssa indeksit löivät jatkuvasti ennätyksiä ja Euroopassa sekä Suomessa noustiin lähes samaa tahtia.

Omassa salkussa vuosi 2017 oli myös hyvä. Salkkuni (Nordnet+Nordea yhdistettynä) kokonaistuotto oli 12,7 %.

Indeksien tuottoja 2017:
OMX Helsinki Cap (OMXHCAPGI), kokonaistuotto +11,5 %
OMX Helsinki 25 (OMXH25GI), kokonaistuotto +11,2 %
S&P 500 Total Return (SPXT) +21,8 %

Hyvin lähelle Suomi-indeksien lukemia siis mentiin. Jenkkien kova nousu ei hyödyttänyt eurosijoittajaa täysimääräisesti, koska euron vahvistuminen dollaria vastaan söi parhaimmat tuotot.

Salkku on paisunut vuodessa melkoisesti. Sijoitin vuoden aikana uutta pääomaa noin 29 000 euroa (tosin osa on edelleen arvo-osuustilillä käteisenä odottamassa ostopaikkoja). Salkun markkina-arvo kasvoi vuodessa 47 504 eurosta 82 653 euroon.

Kirkkain tähti salkussa oli tänä vuonna Comptel, josta Nokia teki ostotarjouksen keväällä. Sain Comptelista ostohinnalle lähes 90% tuoton. Vuoden muut menestyjät olivat Restamax (+40%), Kotipizza (+38%), Siili (+34%) ja Match Group (32%).

Vuoden luuseri oli Martela (-45% vuoden alusta, mutta omassa salkussa nyt lähellä ostohintaa). Muita isoja pettymyksiä ei onneksi ollut.

Osinkoja tuli vuoden aikana 1003 euroa. Se on vähän salkun kokoon nähden, mutta olen tarkoituksella sijoittanut huomattavan osuuden varoistani kasvuyhtiöihin ja rahastoihin, jotka eivät maksa osinkoja ulos. Mielestäni on hölmöä kierrättää rahaa verottajan kautta, jos kuitenkin sijoittaisin osingot myöhemmin takaisin samaan paikkaan mistä ne tulivat. Uskon myös, että laatuyhtiöissä varat pystytään investoimaan tuottavammin kuin mihin itse pystyisin.

Bank Norwegianista sain korkotuloja 1008 euroa.

Passiivinen tulo (osingot+korot) oli siis bruttona yhteensä 2011 euroa. Verojen jälkeenkin siitä jää mukava summa vaikkapa muutamaan lomamatkaan.

Miltä näyttää vuosi 2018?

Melko samalta kuin vuosi sitten. Nousu on jatkunut pitkään, Fed nostaa korkoja, Trump on arvaamaton, Pohjois-Korea ampuu ohjuksia, Etelä-Euroopan maat (tällä kertaa Italia?) saattaa aiheuttaa paniikin euroalueella, Kiinan velkakupla paisuu... Uhkia riittää. Silti maailmantalous on erittäin vahvassa vedossa ja yritykset kasvattavat tuloksia. Osakkeet ovat kalliita, mutta eivät varsinaisesti kuplassa. Ilmiselvä kupla on nyt kryptovaluutoissa, jotka ovat imeneet lyhyessä ajassa miljardeittain ahneiden spekulanttien rahoja.

Oma sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä suurin piirtein puoliksi osakkeissa ja puoliksi käteisenä 1,75% korolla. Jos nousu vieläkin jatkuu, saan ainakin kohtuullisen tuoton, mutta jos jostain syystä markkinoilla tapahtuu korjausliike, on mukava ostella lisää. Inflaatio on vieläkin hyvin matalalla, joten suuren käteiskassan päällä istuminen ei haittaa.

Ensi vuoden tavoitteena on edelleen siirtää varallisuutta osakkeisiin. Koska pörssien arvostustasot ovat selvästi pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, indeksien tuotto-odotus ei ainakaan tilastojen valossa ole kummoinen. Vuoden 2018 menestysresepti näyttäisi olevan huolellinen osakepoiminta. Mikäli markkinoilla ei tapahdu suurempia mullistuksia, noin 20 000 euron vuosittaisilla ostoilla salkussa puhkaistaan 100 000 euron maaginen raja vuoden 2018 loppupuolella.

Tuleva osinkokevät näyttää anteliaalta. Uskon, että suurin osa salkkuni osingonmaksajista korottaa osinkoaan. Tämänhetkisillä omistuksilla passiivisen tulon määrä olisi ensi vuonna noin 3000 euroa bruttona.

Eli tiivistettynä sijoitustavoitteet vuodelle 2018:

  • Osakesalkun markkina-arvo yli 100 000 euroa
  • Uudet ostot pääasiassa harkitun osakepoiminnan kautta
  • Passiivinen tulo yli 3000 euroa



Saturday, December 30, 2017

Salkun Q4: pitkästä aikaa miinusta

Vuoden viimeinen kvartaali oli lievä pettymys vahvan alkuvuoden jälkeen. Pitkästä aikaa mentiin kolmen kuukauden jaksolla pakkasen puolelle, tosin onneksi vain vähän. Salkun kehitys Q4:llä oli -0,3 %.

Silti osakesalkku paisui taas uudelle kymmentuhatluvulle, koska kävin ahkerasti ostoksilla loka-marraskuun laskun aikana. Salkun markkina-arvo on nyt 82 653 euroa.

Osallistuin syksyllä Goforen ja Titaniumin listautumisanteihin ja molemmat osakkeet ovat edelleen salkussani. Lisäsin Nordeaa, joka oli jo ennestään salkkuni suurin omistus. Ostin myös vähän lisää Martelaa, jonka arvostus on mielestäni todella houkutteleva ensi vuoden tulosnäkymillä. Tuttuun tyyliin tankkasin Nordnetin Superrahastoja, mutta Superfonden Danmarkin ostot luultavasti lopetan tähän vuoteen Tanskan älyttömän ja epäoikeudenmukaisen veropäätöksen myötä.

Siivosin joulun jälkeen salkusta vanhoja roskia pois. Myyntiin meni verojen alentamiseksi tappiollinen Samhällsbyggnadsbolaget i Norden ja Effnetplattformen. Opetus tästä seikkailusta: älä ikinä sijoita pieneen yritykseen, jonka liiketoimintaa et ymmärrä tai jonka tilinpäätöksiin et jaksa perehtyä huolellisesti.

Nordean salkussa ostokohteina olivat jenkkifirmat Adobe Systems, BlackRock ja Medtronic sekä norjalainen lohentuottaja Marine Harvest. Indeksien puolella vaihdoin (euroissa) heikosti tuottaneen S&P Total U.S. Stock Marketin Saksan DAX-indeksiin, jonka arvostus on huomattavasti edullisempi. Saksalaisyhtiöistä voisi löytyä paremmin nousuvaraa kuin kireästi hinnoitellusta jenkkimarkkinasta.

Osinkoja tuli kvartaalilla vain 49 euroa, joista suurin osa Realty Incomesta ja Marine Harvestista.

Kirjoitan lähipäivinä yhteenvedon koko sijoitusvuodesta.

Q4/2017
Ostot:

Adobe Systems
BlackRock
Gofore (listautumisanti)
iShares Core DAX UCITS ETF
Marine Harvest
Martela
Medtronic
Nordea
Nordnet Superfonden Danmark
Nordnet Superrahasto Suomi
Titanium (listautumisanti)


Myynnit:

Effnetplattformen
iShares Core S&P Total U.S Stock Market ETF
Samhällsbyggnadsbolaget i Norden


Osingot:

49e

Wednesday, December 27, 2017

Blogin 1-vuotissynttärit!

Tasan vuosi sitten julkaisin Rahamiäs-blogin ensimmäisen postauksen.

Silloin tuntui hieman nololta lähteä kirjoittamaan sijoittamisesta, koska niin moni muu on kirjoittanut aiheesta paljon pidempään ja paremmin. Ajattelin vaatimattomasti, että kirjoittelen itselleni tärkeitä asioita muistiin blogin muodossa ja olisi kiva, jos joku muukin niitä jaksaa lukea. Laitoin tavoitteeksi saada tuhat sivunäyttöä kuukaudessa.

Vuosi on ylittänyt kaikki odotukseni.

Sivulatauksia on tullut noin 42 000. Moninkertaisesti enemmän kuin odotin, vaikka kirjoitustahti on ollut verkkainen. Luvut ovat parantuneet tasaisesti vuoden loppua kohti, kun seuraajamäärä on kasvanut.

Entä mitä olen oppinut vuoden aikana?

Blogin kirjoittaminen on hyödyllistä. Aivan yksiselitteisesti. Omat ajatukset saa jäsenneltyä paremmin, kun ne kirjoittaa tekstiksi. Blogi toimii samalla muistikirjana. Olen palannut monta kertaa uudestaan lukemaan, miksi en ostanut Silmäasemaa tai Terveystaloa ja miksi myin pois Fondian tai osan Norwegian Finans Holdingista. Epävarmuuden hetkinä on hyvä palauttaa mieleen, miksi joku osake on alunperin ostettu tai jätetty ostamatta.

Vaikka keskustelu blogin kommenttiosiossa on aika vähäistä, suosituista teksteistä on keskusteltu vilkkaasti Twitterissä ja Nordnetin Sharevillessä. Otan kaikenlaisen palautteen mielelläni vastaan. Kritiikki ja eriävät mielipiteet ovat minulle tärkeämpiä kuin kehut. Yritän koko ajan kehittyä sijoittajana ja kirjoittajana, eikä se onnistu, jos kukaan ei esitä parempia argumentteja. Varsinkin sijoittamisessa on vaarallista luulla olevansa hyvä, jos menestys perustuukin vain tuuriin.

Keväällä ja kesällä kirjoittamisessa tuli pitkiä taukoja, koska työt, matkat ja muu elämä meni blogiharrastuksen edelle. Täytyy sanoa, että kunnioitan niitä bloggaajia, jotka pystyvät viikottain tuottamaan mielenkiintoista sisältöä. Aktiivinen bloggaus käy työstä.

Toistaiseksi en ole laittanut mainoksia blogiin. Olen kyllä harkinnut sitä, mutta vielä ajatus ei tunnu omalta. Pelkillä bannereilla ei saa juuri mitään tuloja, enkä ole kovin innoissani yhteistyö/affiliate-postauksista. Niissä olisi paremmat ansaintamahdollisuudet, mutta en halua että mainokset alkavat ohjata kirjoittamista. Jotta blogin kirjoittaminen pysyy hauskana, minun täytyy saada valita aiheet vapaasti ja tarvittaessa käsitellä eri toimijoita kriittisesti. Mainostajat tuskin ilahtuisivat, jos arvostelen heidän tuotteita tai palveluja.

Ensi vuonna jatkan kirjoittamista samaan tyyliin. Aiheissa tai julkaisutahdissa tuskin tulee suuria muutoksia. Osakkeet ovat minua eniten kiinnostava osa-alue, mutta seurailen aktiivisesti kaikkea talouteen ja sijoittamiseen liittyvää. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen myös asuntomarkkinoista tai vaikka kryptovaluutoista.

Tähän loppuun vielä kaino toive sinulle lukijani (tiedän, että tälläkin tekstillä tulee olemaan vähintään satoja lukijoita!). Olkoon se vaikka syntymäpäivälahjatoive. Olisi mukava, jos jättäisit tähän alle edes lyhyen palautteen blogista. Oletko pitänyt lukemastasi, mitä voisi mahdollisesti kehittää, missä olen onnistunut/epäonnistunut jne. Kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan!

Kiitos kaikille lukijoille ja kanssabloggaajille vuodesta 2017!

Friday, December 22, 2017

Gurut, Rahamiäs vai sokea apina - kuka on vuoden 2018 paras osakepoimija?

Taas on se aika vuodesta, kun tiedotusvälineissä ennustetaan tulevaa vuotta. Talousmedia ei ole poikkeus. Yksi talousviihteen juttutyyppi on kysyä asiantuntijoilta ja sijoitusguruilta, mitkä osakkeet menestyvät parhaiten seuraavana vuonna.

Olen koonnut tähän eri lähteistä gurujen ennustuksia vuodelle 2018. Koska itsekin haluaisin myyttisen gurun viitan harteilleni, valitsen lopuksi omat voittajaosakkeeni. Ja jotta koko homma saadaan mittasuhteisiin, olen pestannut vierailevaksi tähdeksi tikkaa heittävän sokea apinan, joka osallistuu kisaan sattumanvaraisesti valitulla osakesalkulla.

Kaikkien alla listattujen osakkeiden perässä on suluissa päätöskurssi perjantaina 22.12.2017.

Arvopaperin salkkukisan osallistujien valinnat:

Kim Lindström
konkarisijoittaja

  • Evli (9,50)
  • Nokian Renkaat (37,67)
  • Nordea (10,25)
  • Ramirent (7,89)
  • Stockmann A (4,79)

Elina Avela
Yrittäjä ja yksityissijoittaja

  • Citycon (2,118)
  • Kindred (116,60 SEK)
  • Nokia (4,034)
  • Gilead Sciences (72,63 USD)
  • Ethereum (640 USD)

Olli Viitikko
Taalerin salkunhoitaja

  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Fresenius (65,36)
  • Hochdorf Holding (282,25 CHF)
  • Pantaflix (196,60)
  • Nordea (10,25)

Viitikko on kirjoittanut enemmän valinnoistaan Taalerin blogissa. Arvopaperin kisassa on mukana myös Danske Bankin omaisuudenhoidon johtaja Lea Jääskeläinen, mutta hän valitsi tylsästi Dansken omia rahastoja ja yhden iShares-indeksirahaston. Jätän hänet tylysti pois listalta, koska nyt kisataan parhaasta osakepoimijasta.


Inderesin Sauli Vilen ja Taalerin Mika Heikkilä jakoivat toisilleen sijoitusvinkkejä Heikkilä&Vilén Joulujaksossa:

Mika Heikkilä
Taalerin salkunhoitaja

  • Nokia (4,034)
  • Nordea (10,25)
  • Citycon (2,118)
  • Stora Enso R (13,42)
  • F-Secure (4,02)
  • Corestate Capital Holding (52,99)
  • Intrum Justitia (298,40 SEK)

Sauli Vilen
Inderesin pääanalyytikko 

  • Nokia (4,034)
  • Orava (5,03)


Taloustaidon kolumnisti Karo Hämäläinen on koonnut pörssiä työnsä tai vakavan harrastuksen puolesta seuraavilta henkilöiltä listan kiinnostavista osakkeista vuodelle 2018:

Tomi Lahti
Yksityissijoittaja 

  • SSH (1,78)
  • Honkarakenne (3,59)

Juha Varis
Danske Invest Suomi Osake -rahaston salkunhoitaja

  • Orion B (30,37)
  • Rovio (8,88)
  • Remedy (6,42)
  • Next Games (9,00)

Laura Linkoneva
Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja

  • Suomen Hoivatilat (7,39)
  • Lehto Group (12,30)

Tom Lindström
Sijoitusyhtiö Cardia Investin toimitusjohtaja (Kim Lindströmin poika)

  • Stockmann A (4,79)

Mukana jutussa on myös Taalerin Mika Heikkilä, mutta hänen osakepoiminnat on jo esitelty laajemmin edellä.


Sijoitustieto on pyytänyt guruja nimeämään ensi vuoden suosikkiosakkeet:

Jukka Oksaharju
Nordnetin osakestrategi

  • Nordea (10,25)

Henri Elo
Kauppalehden blogisti ja yrittäjä

  • Panostaja (1,00)

Karo Hämäläinen:
Kirjailja, toimittaja

  • Nokia (4,034)

Pasi Havia
HCP Quant rahaston salkunhoitaja

  • Alma Media (7,25)

Nimimerkki Daytrader
Sijoitustiedon kolumnisti

  • Martela (7,28)

(Daytraderin perusteellinen markkinakatsaus on myös mielenkiintoista luettavaa.)

Jarkko Aho (nimimerkki Random Walker)
Sijoitusbloggaaja 

  • Exel Composites (6,59)

Aki Pyysing
Sijoitustiedon perustajajäsen ja pokeriammattilainen. 

  • Orava (5,03)



Sitten omat valintani, joille povaan suurinta nousua vuoden 2018 aikana. Kaikki ovat pienyhtiöitä, joilla kurssiliikkeet ovat yleensä keskimääräistä rajumpia. Tuore listautuja Gofore ei ole vielä noussut verrokkien tasolle. Muut kolme kilpailevat vuoden 2017 suurimman pudottajan tittelistä, koska matkalle on sattunut erilaisia vastoinkäymisiä. Liiketoiminnan perusta on arvioni mukaan näillä yhtiöillä kuitenkin terveellä pohjalla ja rekyylin ansiosta näen niillä mahdollisuudet jopa kymmenien prosenttien nousuihin ensi vuonna. Se vaatii ongelmien selättämistä ja hyviä uutisia, mutta tällaisessa kisassa täytyy ottaa riskejä, jos haluaa voittaa.

Rahamiäs
Tamperelainen piensijoittaja ja bloggaaja

  • Gofore (7,01)
  • Innofactor (0,93)
  • Martela (7,28)
  • Robit (6,63)


Lopuksi kisan musta hevonen: tikkaa heittävä sokea apina. Kyseessä on siis täysin sattumanvaraisesti valittu osakeportfolio. Käytännössä toteutin tämän tekemällä Exceliin listan kaikista Helsingin pörssin päälistan ja First North -listan yhtiöistä, jonka jälkeen olen satunnaislukugeneraattorilla arponut sieltä viisi osaketta.

Sokea apina
Analyytikot usein voittanut sijoittaja

  • Basware (46,00)
  • Herantis Pharma (5,30)
  • Rovio (8,88)
  • Silmäasema (6,53)
  • Tokmanni (6,89)


Vuoden päästä nähdään kuka on oikea guru ja kuka ei. :) Mitkä ovat sinun osakevalintasi vuodelle 2018?

Saturday, December 16, 2017

Muista hyödyntää luovutustappioiden verovähennys

Harva ihminen nauttii verojen maksusta. Vaikka verovaroilla tehdään paljon hyödyllistä, luultavasti jokainen meistä pyrkii henkilökohtaisella tasolla minimoimaan verojen määrän. (Tämä Norjan esimerkki todistaa, että edes korkeaa verotusta kannattavat sosialistit eivät halua vapaaehtoisesti maksaa veroja.)

Kun verottaja tarjoaa laillisen mahdollisuuden vältellä veroja, käytän sen ilomielin hyväksi. Näin joulun alla kannattaa jokaisen sijoittajan kurkistaa salkkuun ja ottaa suurennuslasin alle tappiolliset osakkeet. Jos ei näe niissä lähiaikoina nousupotentiaalia, voi tappiot realisoimalla vähentää pääomatuloista maksettavia veroja.

Luovutustappiot sai aiemmin vähentää vain luovutusvoitoista. Vuodesta 2016 lähtien vähennysoikeutta on voinut käyttää kaikkiin pääomatulon muotoihin. Luovutustappioilla voi siis vähentää luovutusvoittojen, osinkojen tai vaikkapa vuokratulojen veroja.

Otetaan yksinkertainen esimerkki, jotta nähdään miten homma toimii:

Harri Holdari on vuoden aikana saanut osinkoja 1000 euroa (bruttona). Hän ei ole tehnyt myyntejä vuoden aikana. 1000 euron osingosta 85% on veronalaista tuloa, josta sitten peritään 30% vero (1000e x 0,85 x 0,30 = 255e). Jos Harrilla ei ole vähennyksiä, hän maksaa osingoistaan 255 euroa veroa.

Entä jos Harri haluaisi käyttää hyväksi luovutustappioiden verovähennysoikeutta?

Harri Holdari saa siis vuoden aikana 1000 euron osinkotulot. Hänen omistamat Orionin osakkeet ovat kuitenkin miinuksella 850 euroa. Harri myy osakkeet joulukuussa, mistä hänelle tulee 850 euron luovutustappio.
Miltä verotus näyttää nyt?
Harri sai veronalaisia pääomatuloja 850 euroa (1000e osingot x 0,85).
Harrille kertyi luovutustappioita 850 euroa.
Verottaja vähentää veronalaisesta pääomatulosta luovutustappiot (850e - 850e = 0e), joten Harrille ei jää maksettavaksi yhtään veroja pääomatulosta. Jo maksetut ennakonpidätykset Harri saa aikanaan takaisin veronpalautuksena.

Halutessaan Harri voi ostaa Orionin osakkeet takaisin muutaman päivän kuluttua. Samana päivänä sitä ei kannata tehdä, koska muuten on vaara, että veivaus katsotaan veronkierroksi. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan todennut, että seuraavana päivän toteutettu takaisinosto ei ollut veronkiertoa. Toisaalta verottajan sanatarkka ohje kuuluu näin: "Jos osakkeiden myynti ja takaisinosto ovat samaa ennalta sovittua järjestelyä, edestakaista osakekauppaa voidaan pitää veron kiertämisenä, vaikka takaisinosto tapahtuisi myöhemminkin kuin samana päivänä." Veronmaksun välttelyä tai siirtämistä ei siis ikinä kannata tunnustaa verottajalle, jos myöhemmin joutuu selvittämään kaupankäyntiään. Riittää kun sanoo, että näkemys yhtiöstä muuttui.

Lisää lukemista aiheeseen liittyen: 

Vero.fi: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa

Sunday, December 10, 2017

Sijoitussuunnitelma tarkentuu

Kun perustin tämän blogin viime vuoden lopulla, kirjoitin sijoitusfilosofiaa-sivulle, että minulla ei ole selkeää sijoitussuunnitelmaa. Sijoitustyylini oli ollut siihen mennessä sekoitus erilaisia strategioita ja tavoitteeksi olin asettanut vain maksimaalisen arvonnousun. Todellisuudessa mistään strategioista puhuminenkin on liioittelua. Olen vuosien varrella ostellut kaikenlaista, usein enemmän fiilispohjalta kuin harkitun suunnitelman tai analyysin perusteella.

Tämän vuoden aikana filosofiani sijoittamisen suhteen on kirkastunut. Erilaisten yritysten ja erehdysten kautta olen oppinut, millainen sijoittaminen sopii minulle, mitä tavoittelen ja kuinka paljon riskiä siedän. Jatkan edelleen sekatyylillä, mutta nyt ymmärrän paremmin, miten ja mihin oikeastaan haluan sijoittaa. Olen jakanut osakeomistukseni neljään kategoriaan:

  1. Hyvät osingonmaksajat

    Salkussa mm. AstraZeneca, Nordea, Sampo, Marine Harvest, Realty Income.

    Vaikka osingot eivät tässä elämänvaiheessa ole minulle kovin merkittävä tulonlähde, pyrin vuosi vuodelta kasvattamaan passiivista kassavirtaa. Tämän kategorian yhtiöt maksavat hyvää osinkoa ja ovat mielellään defensiivisiä, jotta suhdannevaihtelut eivät vaikuttaisi kovin dramaattisesti tulokseen ja voitonjakoon.
         
  2. Mielenkiintoiset kasvuyhtiöt

    Salkussa mm. Adobe Systems, Alphabet, Facebook, Microsoft, Gofore, Siili.

    Näkemykseni on, että varsinkin ict-alalla riittää kasvua vielä vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Haluan olla mukana yhtiöissä, jotka ovat omassa sarjassaan voittajia ja joilla on mahdollisuus kasvaa kannattavasti pitkälle tulevaisuuteen.

    Muiden alojen kovia kasvajia salkussani ovat kotimaisista Restamax, Talenom ja Suomen Hoivatilat sekä ulkomaisista Norwegian Finans Holding. Näissä on potentiaalia siirtyä aikanaan hyvien osingonmaksajien kategoriaan.


  3. Indeksit

    Superrahastot ja iShares -etf:t.

    Tunnustan, että osakepoiminta on vaikeaa ja menee silloin tällöin metsään. Siksi pidän osan sijoituksista kuluttomissa tai pienikuluisissa indeksirahastoissa. Saan ainakin tältä osin markkinan keskimääräisen tuoton. Indeksi on myös helppo tapa hajauttaa sijoituksia sellaisiin kohteisiin, missä suora osakkeiden omistaminen on hankalaa esimerkiksi verotuksen takia (mm. Tanska). Suosin rahastojen kasvuosuuksia mahdollisimman suuren korkoa korolle -efektin saamiseksi.


  4. Erikoistilanteet

    Tunnustan myös, että minussa asuu pieni pelimies. Joskus on hauska yrittää saada pikavoittoja, jos tilanne on tarpeeksi houkutteleva. Tänä vuonna tietyt listautumisannit ovat tarjonneet kohtuullisen helppoja "kaljarahoja" mukaan lähteneille. Kun osakeanti on pieni, kiinnostus suuri ja hinnoittelu edullinen, on lähes varmaa, että antiosakkeet saa myytyä voitolla.

    Salkustani löytyy myös muutama osake, jota olen ostanut vain siksi, että pidän niitä aliarvostettuina pitkän tähtäimen potentiaaliin nähden. Esimerkiksi Martelan kurssi tippui alkuvuoden huipuista lähes 50%, kun erp-ongelmat ja tulosvaroitus veivät sijoittajien luottamuksen. Pidän Martelan ongelmia väliaikaisina ja uskon, että ensi vuonna tuloskunto palaa taas normaalille tasolle. Näen Martelassa huomattavan nousupotentiaalin alle vuoden tähtäimellä.

    Peliosakkeet ovat onneksi vain pieni osa salkustani eikä tarkoituksena ole haalia niitä sen enempää.


Lisäksi täytyy todeta, että merkittävä osuus varallisuudestani on tällä hetkellä käteisenä. Bank Norwegianin talletustilin tarjoama 1,75% riskitön tuotto on erittäin houkutteleva verrattuna moniin pörssin osinkoyhtiöihin. Varsinkin USA:ssa monen vakaan osingonmaksajan osinkotuotto on nykykursseillä 3%:n luokkaa tai jopa alle sen, mikä yhdistettynä markkinariskeihin ei tarjoa minkäänlaista turvamarginaalia.

Vaikka maksimaalisen tuoton saamiseksi pitäisi olla koko ajan all-in osakkeissa, nukun yöni paremmin muhkean käteiskassan kanssa. Nousu on jatkunut pitkään ja pörssin arvostustasot ovat selvästi historiallisten keskiarvojen yläpuolella. Kun käteistä on tarpeeksi, ei pörssin korjausliike pelota, vaan tuntuu jopa houkuttelevalta. Ostan edelleen lisää osakkeita, mutta tarkasti harkiten ja ajallisesti hajauttaen.